Uutta energiaa lastenhoitoon

Ihanaa sunnuntaita kaikille! Kai jokainen on muistanut kääntää tänään kelloja? Eilinen aamupäivä oli kotona aika härdelliä, kun molemmat pojat itkivät vuorotellen. Onnia harmitti, kun piti käydä potalla ja Oiva loukkaantui kun häntä kiellettiin lyömästä veikkaansa. Lapsen elämä voi siis toisinaan olla hyvinkin raskasta.

Stressin purkaminen ja unen tärkeys

Olin itse nukkunut edellisenä yönä ainoastaan neljä tuntia ja huomasin sen kyllä omasta käytöksestäni. En kyennyt rauhoittamaan lasten tunteita, kun omat tunteeni myrskysivät. Onneksi pääsin siinä kohtaa salille ottamaan pienen aikalisän ja purkamaan stressiä.

Palasin salilta kotiin uudella asenteella ja loppupäivä meillä menikin niin kivasti. Ulkoiltiin, pelailtiin lautapelejä ja istuttiin majassa laulamassa Fröbelin palikoita. Että eipä siitä unen tärkeydestä turhaan paasata, se vaikuttaa mielialoihin ja jaksamiseen niin paljon.

Energiaa päiväkodista

Viime viikot ovat olleet hieman erilaisia meidän normaaliarkeen verraten. Olen nimittäin ollut viimeisen kahden viikon ajan työharjoittelussa pienten lasten päiväkotiryhmässä. Aluksi ajattelin, etten voisi saada harjoittelusta paljoakaan irti. Tuntui hölmöltä viedä omat lapset aamulla hoitoon ja jatkaa siitä matkaa toiseen päiväkotiin hoitamaan muiden lapsia.

Olin varautunut olevani työpäivien jälkeen niin väsyksissä, etten jaksaisi kotona yhtä hyvin lasten kanssa. Sen sijaan ensimmäisen viikon jälkeen kuitenkin huomasin saavani päiväkodista energiaa omien lasteni hoitoon. Ryhmän lapset ovat niin samanikäisiä omien lasteni kanssa, että päivän aikana omat lapset pyörivät mielessä paljonkin.

Kasvua ja kehitystä

Vaikka sanotaankin, ettei omien lasten kasvua ja kehitystä saisi vertailla muiden lapsien kehitykseen, niin kyllä sitä tulee väkisinkin tehtyä. Ei kuitenkaan sellaisessa kriittisessä mielessä, vaan positiivisen kautta. On ilo huomata, missä asioissa omat lapset ovat jo todella taitavia ja toisaalta osaa myös kiinnittää huomiota mahdollisiin kehityksen viivästymisiin. Se on myös osa terveydenhoitajan työtä, että osaa seuloa mikä on ns. normaalin kehyksen sisällä ja milloin lapsen kehityksessä on viivästymää tai milloin siitä täytyy huolestua.

Kehityksestä puheen ollen, olen ihan tässä muutaman päivän aikana huomannut Oivassa paljon kehitystä. Hän on vihdoinkin oppinut ensimmäisiä sanojaan, joita ovat äiti, ankka(kvaak) ja kato. Oiva tuntuu ymmärtävän lähes kaiken, mitä hänelle sanotaan, vaikka hänen oma sanavarastonsa on vielä kovin suppea. Oivasta voin kirjoitella lisää ensikuun loppupuolella, jolloin hän täyttää jo 1,5 vuotta.

Lisääntynyt valon määrä

Lisäenergiaa päiviimme tuo tietysti valo ja lämpö, jotka ovat lisääntyneet ihanasti tällä viikolla. Olen jopa voinut siirtyä jo kevyempään takkiin ja pojatkin ulkoilivat eilen välikausikamppeissa. Onni oli niin innoissaan, kun sai pukeutua haalarin sijasta kuorihousuihin ja takkiin. Hän katseli itseään tyytyväisenä ja totesi: "Olenpas minä komea!".

Lapsivapaista saa voimaa

Tottakai myös pienet irtiotot arjesta lapsivapaan muodossa auttavat jaksamaan. Viime viikonloppuna saimme Eetun kanssa viettää kokonaisen päivän kahdestaan, kun pojat menivät äidilleni yökyläilemään. Oli kyllä niin virkistävää käydä urheilemassa kaikessa rauhassa ja pitkästä aikaa myös keilaamassa. Lapsivapaan jälkeen on myös niin ihana hakea lapset kotiin, koska kyllähän siinäkin ajassa ehti jo ikävä tulemaan.

Millaisista asioista sinä saat energiaa päiviisi?