Onni 3 vuotta

Tänään istuskelin bussissa matkalla koulusta kotiin ja näin ikkunasta Kätilöopiston sairaalan. Mieleeni muistui heti kirkkaasti kolmen vuoden takainen tapahtuma:

"Seisoskelin Kättärin parvekkeella sairaalan vaaleanpunaisessa aamutakissa. Katselin ilta-aurinkoa ja hengitin syvään. Olin synnyttänyt vain hetki sitten ja tunsin oloni maailman onnellisimmaksi ihmiseksi. Voi, se ilta oli ihana. Vietin parvekkeella varmaan kaksi minuuttia, mutta se tuntui jotenkin ihanan pitkältä ajalta. Vastasyntynyt vauva odotti isänsä kanssa sisätiloissa, sillä välin kun kävin haistelemassa rapsakkaa pakkasta. Tulin takaisin sisälle ja nostin kapaloidun vauvan syliini."

Tänään tuo meidän tuhiseva esikoisvauvamme täyttää jo kolme vuotta. Ajatus tuntuu itsestäni aika hurjalta. Olenko tosiaan ollut äiti jo kolmen kokonaisen vuoden ajan?

Synttäreitä aiotaan juhlistaa tulevana viikonloppuna. Teen sitten oman postauksen juhlista, tarjoiluista jne. Onni odottaa tietysti jo innoissaan synttärijuhlia. Hän myös ilahtui kovasti, saadessaan eilen valita kaupasta herkkuja tarjottavaksi päiväkotiryhmäläisilleen.

Onni on luonteeltaan hyvin iloinen lapsi. Hän nauraa ja hassuttelee paljon. Hän myös ottaa hyvin paljon vaikutteita mm. minun ja Eetun tavasta puhua. Esimerkkinä vaikkapa se, että Onni käyttää jonkin verran englannin kieltä. Onni on myös hyvin herkkä lapsi ja seuraa ensin pitkään sivusta, ennen kuin lähtee mukaan leikkiin.

Lisäksi kirjoittelin teille Onnin lempparijutuista. Vastaavanlaisen postauksen noin vuoden takaa löydät TÄÄLTÄ.

Meidän 3-vuotiaan lemppari..

..leikit

Onni tykkää rakennella päivittäin dubloilla. Myös majan rakentaminen ja piiloleikit ovat tällä hetkellä todella suosittuja. Ikuinen kestosuosikki ovat myös pikkuautot, joilla ajellaan milloin missäkin. Onni leikkii myös paljon ns. kotileikkejä, joissa hän laittaa ruokaa ja joita me sitten maistelemme. Onni tykkää myös kovasti leipomisesta ja auttaa minua usein keittiön puolella.

..ruoat

Onni oli todella pitkään hyvin nirso, ja onhan hän sitä vieläkin, muttei enää niin pahasti. Sen jälkeen kun Onni vuoden alussa siirtyi isompien lasten ryhmään, hänen ruokahalunsa parani. En oikein tiedä mistä se varsinaisesti johtui, mutta ehkä hän otti mallia muista ryhmäläisistään. Parhaiten maistuvat liharuoat, erityisesti kala ja kana. Kanawokkia Onni pyytää aika usein, mutta ei suostu kuitenkaan maistamaan kasviksia. Hän vain tuumaa: "Minä en syö vihanneksia. Oiva saa syödä minun vihannekset". No, ehkä vielä jonain päivänä Onni ymmärtää hyvän salaatin päälle.

..kirjat

No eipä varmaan yllätä, kun sanon että autokirjat. Etenkin Mauri Kunnaksen Hurjan hauska autokirja. Myös kaikki "etsi kuvasta sitä ja tätä"-tyyliset kirjat ovat Onnin mieleen (mm. Äkkää ja tökkää). Luemme yhdessä kirjoja päivittäin ja ollaankin alettu hyödyntämään kirjaston valikoimia. En viitsi ostaa hirveää määrää kirjoja omaksi ja meidänkin kodin läheltä löytyy iso kirjasto, joten miksipäs ei. Onni tykkää itse valita kirjastosta kiinnostavia kirjoja ja käyttää lainauskonetta.

..lelut

Lehmä-pehmolelu kulkee päiväkodin ja kodin väliä, se on Onnille rakas. Lisäksi jo aiemmin mainitut autot ovat tärkeitä. Autoista vielä erityisesti roska-autot, rekat, lumiaurat ja traktorit. Mutta auto kuin auto niin Onni kyllä innostuu leikkimään. En tiedä meneekö aivan lelukategoriaan, mutta kaikki purkit ja astiat ovat myös ihan parhaita. Niihin voi kerätä kaikenlaista tavaraa ja samalla voi leikkiä keittävänsä ruokaa.

..pelit

Ehdottomasti muistipelit! Niitä pelaillaan jatkuvasti ja tietysti vieläpä niin, että Onni voittaa hyvin usein. Hänellä on oikeasti mielettömän hyvä muisti. Osaan korteista hän on tosin tehnyt omia merkintöjä, mm. järsimällä paloja niiden kulmista, tunnistaakseen ne muiden joukosta. Aika nokkela kaveri. Pari muuta suosikkipeliä ovat Choco ja Rotanloukku.

..paikat

Isovanhempien luona kyläily. Onni usein itse ehdottaa, että voitaisiinko mennä mummolaan. Monien lasten yksi lempparipaikoista on varmasti myös Hoplop ja muut sisäleikkipaikat, niin myös Onnin.

..värit

Sininen. Kaiken täytyy olla sinistä. Ostettiin hiljaittain meille kotiin led-lamput, joista pystyy vaihtamaan värejä. Nykyisin Onni pyytää usein: "isi voitko laittaa sinisen valon, se on minun lempiväri".

Millaisia kolme vuotiaita teiltä löytyy? Me jatketaan täällä synttäripäivän viettoa kaivamalla vesivärit esiin!

Herkullisia arkiruokareseptejä Ruokaboksilta

Kaupallinen yhteistyö: Ruokaboksi ja Perhekupla

Moikka kaikki ja ihanaa alkanutta viikkoa! Onko Ruokaboksin ruokakassipalvelu teille entuudestaan tuttu? Minulle se tuli tutuksi viime viikolla, kun pääsin testaamaan heidän Muksuboksiaan. Bokseissa on kolme erilaista vaihtoehtoa; muksuboksi, vegeboksi ja ruokaboksi, joista voi valita itselleen ja perheelleen sopivimman kokonaisuuden.

Ruokaboksi suunnittelee monipuoliset ja helpot kotiruokareseptit ja kokoaa boksiin laadukkaat raaka-aineet. Boksi kuljetetaan vielä kotiovelle, joten arkiruokien valmistus on tehty hyvin helpoksi. Tässä postauksessa kerron meidän kokemuksiamme neljän aterian Muksuboksista.

Miksi Ruokaboksi?

Lähdin innoissani testaamaan Ruokaboksia, koska kuulun niihin ihmisiin, jotka pyörivät ympäri kauppaa ja pohdiskelevat ikuisen kysymyksen äärellä; "mitä tänään syötäisiin?". Kaipaan ruoanlaittoon uusia ideoita, mutta haluan sen olevan myös nopeaa. Lapsilla on yleensä jo kova nälkä, kun pääsemme päiväkodista kotiin. Siinä hetkessä ei ole aikaa ryhtyä kokkailemaan sellaisia ruokia, joiden valmistus vie ikuisuuden.

Lasten kanssa ei tarvitse myöskään raahautua kauppaan, kun raaka-aineet tuodaan kotiovelle saakka. Siinä säästyy aikaa ja energiaa, eikä ainakaan tule tehtyä heräteostoksia. Ruokahävikkiäkkään ei synny, kun ateriat on valmiiksi suunniteltu.

Muksuboksi

Pääsimme testaamaan Muksuboksi-kokonaisuutta. Reseptivihko sisältää päivällisruoat tiistaista perjantaihin sekä kaikki tarvittavat raaka-aineet. Nettisivuilta näkee seuraavan viikon boksin sisällön. Jokainen resepti valmistuu noin 30 minuutissa. Muksuboksi on suunniteltu perheille, joissa on kaksi aikuista ja 1-4 lasta.

Bokseihin saa valita joko kolme reseptiä hintaan 74€ tai neljä reseptiä hintaan 89€. Hinnat sisältävät reseptit, raaka-aineet ja toimituksen. Boksit toimitetaan aina maanantaisin klo 16-21:30 välisenä aikana. Tarkemman toimitusajankohdan saa tekstiviestillä edeltävänä perjantaina. Toimitusalueita ovat Helsinki, Turku ja Tampere, sekä näiden lähikunnat. Tarkemmat toimitusalueet näet TÄÄLTÄ.

Kokemuksia Muksuboksista

Muksuboksi toimitettiin meille viime maanantaina klo 17 aikoihin. Ryhdyttiin innoissaan lasten kanssa heti purkamaan boksia. Sisällön runsaus ja laadukkaat raaka-aineineet yllättivät positiivisesti. Moni tuotteista oli myös luomua. Pienenä "ekstrana" boksiin oli myös laitettu jälkiruoaksi omenoita.

Reseptivihkosen kaikki reseptit vaikuttivat helpoilta, nopeilta ja herkullisilta. Aterioita valmistettiin yhteensä neljä, mutta jokaisesta reseptistä jäi aina ruokaa seuraavallekin päivälle. Viime viikolla tein koulutehtäviä kotona ja oli mukavaa, että sain lämmitettyä itselleni lounaan edellisen päivän ruoista.

Muksuboksi sisälsi seuraavanlaiset reseptit: lohikeitto, tomaattinen lihapullapasta, kermainen possupata ja keitetty ohra sekä uunimakkaraa ja perunamuussia. Alempaa löydät viikon nopeimman reseptin, joka oli tomaattinen lihapullapasta.

Nopeuden lisäksi kyseinen resepti osoittautui Onnin lemppariksi. Oivan lemppari näistä oli kermainen possupata ja keitetty ohra. En ole aiemmin käyttänyt ruoanlaitossa ohraa, mutta otan jatkossa sen ehdottomasti säännölliseen käyttöön. Oiva nimittäin rakastui ohraan ihan hulluna. Ohrapaketti oli hyvin riittoisa, joten sain tehtyä siitä pojille myös aamupuurot.

Tomaattinen lihapullapasta

1 pkt raakoja lihapyöryköitä

rypsiöljyä paistamiseen

2 valkosipulinkynttä

1/2 sipuli

2 rkl tomaattipyreetä

1 tlk tomaattimurskaa

2 dl pastan keitinvettä

1 pkt pennepastaa

1 ps parmesaania

ripaus suolaa, mustapippuria ja oreganoa

1. Laita vesi kiuhumaan pastaa varten. Kuori ja hienonna sipulit.
2. Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan.
3. Kuumenna paistinpannu ja ruskista lihapullat öljyssä. Lisää sipulit sekä tomaattipyree ja jatka paistamista hetki. Lisää tomaattimurska ja pastakattilasta keitinvettä.
4. Laske pannun lämpöä ja keittele lihapullakastiketta sen aikaa, että pasta kypsyy.
5. Valuta pasta. Tarjoa lihapullakastike parmesanraasteen kanssa.

Ruoat maistuivat lapsille hyvin, mutta niin ne maistuivat myös meille aikuisillekin. Eetun suosikki oli sama kuin Oivalla, eli kermainen possupata keitetyllä ohralla. Itse melkein kallistuisin joko perinteisen kalakeiton puolelle tai tomaattiseen lihapullapastaan.

En ollut aiemmin kokeillut raakoja lihapyöryköitä, vaan olen aina tehnyt lihapullat alusta loppuun saakka itse. Niistä tulee tietysti todella hyviä, mutta niiden valmistus vie huomattavasti enemmän aikaa kuin näiden raakapullien paistaminen pannulla. Helppoa, herkullista ja kiireiseen arkeen sopivaa!

Meillä menee ehdottomasti kokeiluun myös tuo vegeruokaboksi. Innostuitteko tekin tästä arjen helpottajasta? Ensimmäisestä boksista saa muuten 10 € alennusta koodilla: TUTUSTU10. Ruokaostoksille pääset TÄSTÄ. 

3-vuotiaan Onnin haastattelu

Moi kaikki ja ihanaa tiistai-iltaa! Meillä on tänään ollut niin ihana päivä, mutta siitä kerron lisää myöhemmin hääblogin puolella.

Pyysin teitä viime viikolla esittämään Onnille kysymyksiä ja olen nyt niiden pohjalta tehnyt haastatteluvideon. Video on aika lyhyt ja ytimekäs, kestoltaan reilu kolme minuuttia, mutta sitä oli hauska kuvata. Onnikin oli ihan innoissaan, kuten huomata saattaa. Laitan videon tähän alle, mutta lisäksi laitan kysymykset ja vastaukset myös tekstimuodossa.

Kysymykset ja vastaukset:

Mikä on sun lempipuuha?

- Syöminen

Entä lempilelu?

- Pallo

Lempiulkopuuha?

- Mopolla ajaminen

Mitä tykkäät tehdä isin kanssa?

- Juosta

Mitä teet äidin kanssa?

- Muovailuvahoja

Mitä isi aina sanoo sulle?

- Rakastan sinua

Entä mitä äiti aina sanoo sulle?

- Mennään potalle

Mikä susta tulee isona?

- Rakentaa, rakennusmies

Mitä Onni ja äiti tekee yhdessä?

- Leikimme

Mitä isi ja Onni tekee yhdessä?

- Vesivärejä

Mitä isi tekee tullessaan kotiin?

- Pelaa

Mitä Onni tekee tullessaan kotiin?

- Leikkii. Pesen kädet, menen potalle, syön ruokaa ja menen mummulle ja papalle.

Mun mielestä noi Onnin vastaukset oli niin ihania, etenkin toi "Mitä äiti aina sanoo sulle?" 😂 Jos haluatte jatkossakin nähdä vastaavanlaisia haastatteluja, niin laittakaahan kysymyksiä tulemaan!

Lapsilähtöinen kasvatus ja miten paljon lapselta voi vaatia

Ihanaa sunnuntaita kaikille! Vihdoinkin on rauhallinen hetki ja aikaa kirjoitella pitkästä aikaa blogin puolelle. Käytiin aamupäivällä poikien kanssa uimassa ja molemmat väsähtivät heti kun päästiin kotiin. Onni harvemmin enää nukkuu päiväunia, mutta uinti selvästi teki tehtävänsä.

Mitä ihmeen suorituskeskeistä kasvatusta?

Oletteko te muut vanhemmat kiinnittäneet huomiota sellaiseen ilmiöön, että lastenkasvatusta tehdään ikäänkuin suorittamalla? Lapselta saatetaan vaatia ikäänsä nähden paljon osaamista. Toisaalta samaan aikaan myös vanhemmilta odotetaan valtavaa osaamista kaikissa lastenhoitoon liittyvissä asioissa. Tällaiseen ns. suorituskeskeiseen kasvatukseen on yllättävän helppo ajautua, ja huomaan toisinaan itsekin tekeväni sitä.

Vanhemmat tietysti pyrkivät kasvattamaan lapsiaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta heistä kasvaisi järkeviä ja hyväkäytöksisiä. Kasvatusohjeita ja suosituksia satelee kuitenkin jokasuunnasta ja ne luovat vanhemmille paineita. Vanhempien täytyy osata tehdä päätöksiä, mikä on heidän tapansa kasvattaa lapsensa. Neuvolasta annetaan tietynlaisia suosituksia, mutta ne voivat olla ristiriidassa omien arvojen kanssa. Tästä esimerkkinä (sen enempää aiheisiin puuttumatta) vaikkapa lasten rokottaminen ja maitotuotteiden tarjoaminen; molemmat aiheet puhututtavat paljon, mutta mikä on sitten ns. "oikea" tapa toimia.

Oivan syntymän jälkeen, eli Onnin ollessa 1v8kk, huomasin yhtäkkiä odottavani Onnilta enemmän osaamista. Monille on varmaan tuttu tunne se, kun vauvan kanssa tullaan synnäriltä kotiin ja esikoinen näyttää kasvaneen yhdessä yössä ihan kauheasti. Niin kävi minullekin. Onni näytti pienen vauvan vierellä jo isolta pojalta, vaikka todellisuudessa hänkin oli vielä tosi pikkuinen poika!

Jälkeen päin ajateltuna vaadin Onnilta tiedostamattani liikaakin. Toki siihen liittyi osittain myös muiden vanhempien luomat paineet. Vaikka jatkuvasti toitotetaankin, ettei omia lapsia saa vertailla muiden lapsiin, niin aina silloin tällöin silti syyllistyn siihen. "Kaverin samanikäinen lapsi osaa jo käydällä potalla eikä hän tarvitse enää vaippoja. Miksei meidän lapsi vieläkään osaa? Mitä olen tehnyt väärin? Mitä minun tulisi tehdä toisin? Mitä minun pitäisi sanoa lapselleni?"

Vai kuuluuko osittain esikoisen rooliin kantaa vastuuta ja toimia esimerkkinä pienemmille sisaruksille? Itse olen perheemme esikoislapsi ja koen, että olimme sisarusteni kanssa aina samalla viivalla ja olemme yhä.

On jopa jotenkin surullista, että lapsilta odotetaan paljon osaamista. Lapset kehittyvät ja oppivat hyvin eritahtia, joten vertailu ja vaatiminen ovat turhaa. Sen sijaan, että lapselta odotetaan tiettyjen asioiden osaamista ja nopeaa oppimista, voisi keskittyä jo opittuihin taitoihin ja iloita niistä. Kasvatuksen tulisi siis olla yksilöllistä ja lähteä lapsen omista tarpeista, lasta kuunnellen.

Tietysti lasta voi ja kannattaakin kannustaa tutustumaan uusiin asioihin ja opettelemaan uusia taitoja. Asioihin voidaan tutustua hiljalleen, lapsentahtisesti tai vaikkapa leikin kautta. Siinä on merkittävä ero vaatimalla opettamiseen. Kun lapselta vaaditaan tiettyä osaamista, se luo paineita lapselle ja asiasta syntyy helposti negatiivinen.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa pottailu; asia jonka kanssa monet vanhemmat lastensa kanssa painivat. Kuivaksi opettelusta tulee herkästi suoritus, joka täytyy oppia mahdollisimman pian. Kun lapsi pakotetaan potalle itkun saattelemana, uuden oppimisesta tuleekin pakollinen ja negatiivinen toiminto. Lapselta katoaa hyvin pian innostus, eikä hän halua enää nähdä koko typerää pottaa.

Onko kuivaksi opettelu lapsilähtöistä vai aikuislähtöistä?

Pottaillaanko siksi, että äidillä olisi hyvä mieli, vai siksi että lapsi voisi kokea onnistumisen tunteita ja kehittyä? Saahan siinä sivussa toki äidilläkin olla hyvä mieli, kunhan on lapsellakin. Ihanteellistahan olisi säilyttää kaikessa tekemisessä mielekkyys ja tehdä asioita hyvän fiiliksen kautta. Tähän toimii lasten kanssa tosi hyvin kaikki erilaiset leikit, laulut ja ehkä pienet kilpailutkin (kumpi ehtii ensin.. tms). Keinoja on vaikka miten monia, kun vaan osaa käyttää luovuttaan.

Huomaan muuttavani kasvatustapojani aina hieman erilaisiksi, toivottavasti paremmiksi. Uskon, että kehityn jatkuvasti hieman paremmaksi äidiksi lapsillemme. Osaan tehdä ratkaisuja, jotka toimivat meidän lasten kanssa parhaiten, tuijottamatta liikaa suosituksia ja muiden vanhempien tapoja toimia.

Kaikkia hyviä vinkkejä kasvatukseen tietysti poimin muilta vanhemmilta, sehän on nimenomaan ihan parasta. Mutta tärkeintä on kuitenkin löytää ne parhaimmat tavat toimia; niin lasten kuin vanhempienkin näkökulmasta.

Toivottavasti saitte yhtään kiinni mietteistäni, nyt toivotankin teille rauhallista sunnuntain jatkoa! ❤️