aidon arkinen

Liikunnan monet hyödyt ja rakkaus omaa kroppaa kohtaan

on
12. tammikuuta 2019
Moi kaikki ja ihanaa lauantai-iltaa! Minulla on ollut aamusta alkaen ihanan energinen olo, vaikka nukuinkin viime yönä hieman katkonaisesti. Auringonpaisteellakin oli varmasti vaikutusta mielialaan. Myös liikuntaharrastuksen aloituksella on ollut positiivisia vaikutuksia; sen lisäksi että olen virkeämpi ja motivoituneempi, niin jaksan myös kiinnittää huomiota ruokavaliooni. Haluan päästä järjettömästä sokeririippuvuudestani eroon, joten en ostele kotiin mitään herkkuja hetkeen. Herkkulakkoa on jatkunut vasta noin viikon ajan, mutta tähän mennessä se sujunut todella hyvin. Mielestäni on ihan ok pitää karkkipäivä kerran viikossa ja niin se tulee toivottavasti jatkossa olemaankin, ensin minun on vain päästävä eroon jatkuvasta makean syömisestä. Jos nyt sallisin itselleni herkutteluhetken kerran viikossa, niin itseni tuntien tiedän, että se riistäytyisi nopeasti käsistä ja herkuttelusta tulisi taas jokapäiväistä. Kunhan jatkuva makeanhimo on selätetty, saatan ehkä uskaltaa ottaa itselleni pienen herkutteluhetken.

Mainitsinkin jo hieman edellisessä postauksessa tavotteistani kuntosalitreenin suhteen. Tärkeimpiä asioita urheilussa ovat mielestäni terveyden ylläpitäminen ja parantaminen, hyvänolon (henkisen ja fyysisen) tavoittelu sekä kehittyminen (lihasmassa, kestävyys jne). Kun mainitsen ihmisille aloittaneeni liikuntaharrastuksen, saan usein vastaukseksi jotain tämän kaltaista: "sähän olet jo noin hoikassa kunnossa, eihän sun tarttis käydä salilla". En urheile pudottaakseeni painoa, vaan urheilen kaikista yllämainituista syistä. Liikunnalla tavoittelen terveyttä ja hyvää oloa. Heikon lihaskunnon vuoksi minulla menee usein selkä ja hartiat jumiin, joten siinäkin on ehdottomasti kehittämisen varaa. Liikunnalle voi siis olla monia muitakin syitä, kuin painonpudotus.


Olen tyytyväinen kroppaani ja enemmänkin, rakastan sitä. Se on tehnyt uskomattoman työn kantaessaan kaksi raskautta, synnyttänyt kaksi poikaa ja vieläpä palautunut koettelemuksista hyvin nopeassa ajassa. Viimeisimmästä synnytyksestä on pian kulunut 1v3kk. Mielestäni olen täysin normaalin kokoinen ja painoinen, joten välillä hieman ihmettelen muiden kommentteja ulkonäöstäni. Muutamaan saamaani kysymykseen voin selvyyden vuoksi vastata lyhyesti.
"Syötkö tarpeeksi?". Syön riittävästi ja monipuolisesti, mutta imetys toki kuluttaa paljon. Siksi välillä mietinkin mitä saisin lisättyä ruokavaliooni, ettei painoni putoaisi enempää. Imetyksen vuoksi juon myös paljon vettä.
"Miksi olet noin pienikokoinen?" Olen aina ollut kooltani pieni ja suvussani on muitakin pienikokoisia naisia. Tähän en osaa sen kummemmin vastata.

Pyysin tänään Eetua ottamaan minusta muutaman kokovartalokuvan, jotta pystyisin niiden avulla seuraamaan kropassani tapahtuvia muutoksia. Siitä saa hirveästi lisää motivaatiota, kun huomaa kehityksen näkyvän myös ulospäin. Uudet kuvat voi ottaa vaikkapa kuukauden välein ja niitä on sitten mielenkiintoista vertailla kuukauden takaisiin kuviin.


Vatsalihasten välissä on vielä noin sentin mittainen erkauma, mutta olen uskaltanut pikku hiljaa herätellä vatsalihaksia. Aloitin lantionpohjalihasten treenaamisella ja vinoilla vatsalihaksilla, ennen kuin ryhdyin harjoittamaan suoria vatsalihaksia. Raskauden jälkeen treenaaminen kannattaa aloittaa aina varovasti ja omaa kroppaa kuunnellen.


Palailen vastaavanlaisten kuvien muodossa kuukauden tai parin päästä. Nyt hyvää yötä!
8 kommenttia on "Liikunnan monet hyödyt ja rakkaus omaa kroppaa kohtaan"
  1. Rakkaus itseään ja kroppaansa kohtaan on tärkeää, täytyy kyllä myöntää, että jälkimmäisen kanssa täällä vielä tasapainoillaan koska itselläni raskauskilot eivät ole vielä kaikki karisseet mutta eiköhän se rakkaus vielä löydy :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monesti itselleen on niin helppoa olla ankara, eivätkä kaikki osaa rakastaa itseään juuri sellaisina kuin ovat. Toivottavasti löydät arvostuksen omaa kroppaa kohtaan <3

      Poista
  2. Ihana postaus. Itse aloitin pitkän tauon jälkeen liikuntaharrastuksen (kuntonyrkkeilyn) viime syksynä. Pari kuukautta meni ja aloin kyllä huomaamaan selviä muutoksia omassa voinnissa. Koiran kanssa lenkille meno oli kymmenen kertaa mielekkäämpää. Nyt on ollut kuukauden tauko ja odottelen jo harkkoja alkavaksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oi ihana kuulla! Liikunta on kyllä parasta lääkettä, pysyy mieli virkeänä pimeästä vuodenajasta huolimatta :)

      Poista
  3. Itse pitäisi saada itseni liikkeelle; se varmasti tekisi hyvää. Kun vaan jaksaisi! Olen valitettavan kausittais-liikkuja. Ja mielialaanhan se varsinkin vaikuttaa positiivisesti, mutta oma kroppa kyllä alkaisi jo fyysiseltä osaltakin kiittää. Joskus vielä, kun muu elämä helpottaa :)

    VastaaPoista
  4. Hei Sara (ja Eetu + ihanat pojat)ensi kertaa avasin sivusi ja liian kiireen keskellä ,pikaisesti selattuna.Lupaan syventyä kirjoituksiin ajan kanssa ja sydämellä.Ole Rakas,ihana oma itsesi.Olet kaunis,hyvä sinä juuri sellaisena kuin sinä olet.Aivan ihana.Iskän kanssa,kevään kynnyksellä annamme panoksemme Teille.palaan paremmalla ajalla tänne.Olette Rakkaat!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauniista sanoista! Mukavaa että olet löytänyt blogiini ja pidät lukemastasi :) Oikein mukavaa viikon jatkoa!

      Poista

Jätäthän vierailustasi kommentin :)